Kolmas

Aamu on minulle itselleni se päivän paras hetki. Olen ollut pikkulapsesta lähtien aamuvirkku, ja herään vielä nykyisinkin ilman herätyskelloa jo seitsemän, joskus jopa kuudenkin aikoihin. Päivän aterioista näen aina eniten vaivaa aamupalan valmistamiseen, enkä edes pahimpina syömättömyyskausinani luopunut siitä aivan kokonaan. Myönnän, että olen edelleen melkein hysteerisen sokerikammoinen, ja yritän pyristellä siitä(kin) eroon pienin askelin - tähän aamuun kuului kookoksella makeutettua granolaa.^^

Aamuvirkkuudesta oli tänään myös toisenlaista hyötyä: huomasin Yleltä tulevan anoreksiaa ja bulimiaa käsittelevän keskusteluohjelman, jossa kaksi hienoa, rohkeaa naista kuvaili kokemuksiaan ja tuntemuksiaan sairauden ajalta. Löysin heidän kertomastaan hyvin paljon itseänikin vaivaavia ajatuksia suorittamisesta, kunnianhimosta ja riittämättömyydestä. Omalla tavallaan keskustelun seuraaminen kävi melkein terapiasta.

Ohjelma löytyy myös Yle Areenasta, ja sinne pääsee suoraan tästä linkistä. Ehkä se voisi auttaa myös teitä muita, joilla paraneminen on vielä kesken.

Rauhallista sunnuntaita. ♥

Hali,
Hlao